Jo vie halla tähkäin kullan, Ei tuli lämmitä käsiä. Kulkee yössä hallan jalka, Haaveet hangille palavat. Jäävät jäätyneet jyväni Kylmän pellon pientareelle. Jäätää alla askeleita Nurmi kuin on neulan pisto. Minä lapseni talutan Tumman kehdon keinuville. Kuin varjoina, kalpeana Istuvat suvut tuvissa, Jo pimeys kehdon viertä Silittää hentoa ihoa. Vain keinuvat kylmät helmat Näissä sulhasen saleissa. Tanssii vainion ahoilla Monta hallan morsianta. Kaatuu viljat, hallan valta Kaikki kastaa kuolemalla. Pirtissä päreet palavat, Vaan ei notku nuori pöytä.