Jokainen valonkajo loitommalle vetäytyy Ja jokainen sekunti kuin tunniksi pidentyy Mitään ei nää On vielä hämärää Kylmyyteen väkisin vois itsensä totuttaa Ja valheeseen heikon hauraan sielunsa hukuttaa Ja uskoo sen Kuin halvan totuuden älä nää mitä teen Käännä katseesi pois Kohtaat vain pimeyden Se mun loppuni ois Mun yksin täytyy jaksaa taivaltaa Ja kantaa tätä taakkaa Käännä katseesi pois Kohtaat vain pimeyden Se mun loppuni ois Ei kukaan sydämestään rakastaa Voi suruntuojaa Toivoin niin et oisit voinut uskoo mun haaveeseen Ja totuuksiin vaikka kaikki tukahtui turhuuteen Silti nyt jää jotain meihin itämään Voisin sanoo et kai eksyin vain itseeni Mut uskoisitko lainkaan mun sanojani Mä kuin vimmattu tahdoin vain sulle huutaa Niitä kolmea pientä sanaa älä nää...