Sillon ku sä leikit legoil ja barbeil
Mä hain mutsille kamaa leegottomilt narkeilt
Sä valitit mutsilles väärist karkeist
Mulle pelkkä lämmin mieli ois ollu tarpeeks
Joo niist ajoist on jo tultu aika kauas
Kun mun faija syyhki meille safkaa kaupast
Joo niist ajoist on jo tultu aika kauas
Kun mun mutsi stappas puukon faija kaulaa
Mun ja sun arki oli niin eri
Sun faijal oli parkkiksel biimeri
Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli
Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri
Mun ja sun normi oli niin eri
Ei tsiisust oon vaa uskonu itteeni
Mun kengis oisit tiltis ku flipperi
Mut mä selvisin ilman yhtäkää pillerii
Onks se normaalii
Et faija taas sammu rapun portaisiin
Onks se normaalii
Mutsi ollu viikon pois ilman kontaktii
Mut en silti koskaan valittanu
En alkanu pillereit poppaa vaik ois ahistanu
En alkanu sniffaa nokkaan tai sippaa soppaa
Koska tiesin ettei se ois auttanu
Sä itkit kädes rikkinäinen poni
Mä en(¿näen?), ympäril rikkinäinen koti
Hetki viel niin se sekoilu oli ohi
Olin kolmetoist ku ne vei mut nuorisokotii
Mun ja sun arki oli niin eri
Sun faijal oli parkkiksel biimeri
Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli
Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri
Mun ja sun normi oli niin eri
Ei tsiisust oon vaa uskonu itteeni
Mun kengis oisit tiltis ku flipperi
Mut mä selvisin ilman yhtäkää pillerii
Joo nii ajoist on jo tultu aika kauas
Nyt mutsi hukas, faija lepää rauhas
Joo nii ajoist on jo tultu aika kauas
Mut silti pelkkää rakkaut en mä kanna kaunaa
(Mun ja sun arki oli niin eri)
(Sun faijal oli parkkiksel biimeri)
(Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli)
(Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri)