Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan
Sain kaksi silmää ja kun ne vain avaan
Erotan tarkkaan valosta varjon
Yön, avaruuden ja tähtisen taivaan
Ja ihmispaljoudesta hahmon rakkaan
Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan
Kun herkin korvin öin, päivin kuulen
Sirinät kaskaan ja kanarialinnun
Vasaran kalkkeen, sadekuuron, koiran haukun
Ja oman rakkaimpani äänen hellän
Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan
Kun sain oman äänen ja sain kielen aarteen
Kun sain selvän järjen ja sanojen voiman
Äidin, ystävän, veljen, sain valon hohteen
Sen joka rakkaimpani teitä ohjaa
Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan
Kun uupunein jaloin sain taivalta taittaa
Rapakot tarvoin ja kaupungit kiersin
Rannikot, vuoret, karun autiomaan helteet
Ja sinun pihallesi viimein päädyin
Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan
Sydämen sainhan, pakahtuvan, täyden
Kun aivojen voiman näen hedelmää luovan
Ja kun pahuus haihtuu, kun hyvyys sen voittaa
Kun näen silmiesi loiston kirkkaan
Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan
Sain siltä itkun ja sain siltä naurun
Onnen ja tuskan eron niin huomaan
Ja niistä pystyn oman lauluni luomaan
Sen jota kaikki luovat kaikkialla
Laulun, jota luodaan kaikkialla