Niinkuin kaksi mannerta Joita meri erottaa Katselemme toisiamme Horisontin taa Ehkä maailman nuoruudessa Yhteen kuuluimme Koska toista rantaa ikuisesti kaipaamme Niinkuin kaksi mannerta Joita meri erottaa Katselemme toisiamme Horisontin taa Kaukaa näen piirteesi Ja saatan aavistaa Kuinka sarastuksen aikaan Hehkuu graniitti Ja kuinka sama tuli sisällämme leimuaa Ja auringossa hohtaa taivaan safiiri En voi sua syleillä, en edes puhua Kosketella kasvojasi sormin sähköisin Mutta aina kun näet meren yllä sumua Muista että se on silmistäni lähtöisin