Seison keskellä kaupunkia Ja kutsun lintuja Autot riehuvat ympärilläni Kutsun lintuja Tuokaa minulle tuuli häkissä Tuokaa tuulelle suoja Tuokaa minulle tuulentekijä Tuokaa minulle vaimo Soudan liikenneruuhkassa Keskellä järveä Auringon harvoista säteistä jokainen Sokaisee silmäni, valitsen reittini Liikenteen keskeltä kuusi kohoaa Miksi en valitse tietäni tarkemmin Miksi en näe kun varjoja vangitaan Järven pinta, näytä mulle uusi kuvani Anna mulle voimaa olla hauras pelkuri Näytä mulle kauneus kun suljen silmäni Seison keskellä suurta toria Kutsun lintuja Huidon käsillä ilmaan reikiä Kutsun lintuja Notkeiden siipien iskujen kuulen Lähestyvän tätä toria Kauniiden liikeiden nostaman tuulen Tunnen hyväilevän Nousen viimeisen linnun selkään Ja yöhön ratsastan Pitkien kauniiden ihmisten varjojen Selässä vaellan lievästi horjuen Voimani poistuvat luotani hiljalleen Menetän kasvoni kaupungin yöhön Ja silmäni sammuvat hiipuen kuopilleen Järven pinta, näytä mulle uusi kuvani Anna mulle voimaa olla hauras pelkuri Näytä mulle kauneus kun suljen silmäni Kylmä silmäkulmassansa pyörii hiljalleen Ranteen päässä hikinen hanska heiluu itsekseen Vielä jossain sydän pumppaa verta ruumiiseen Tämän kaiken tunnustaa mies peilikuvakseen