Kaupunki pimenee, Tyhjyys raiskaa harkiten Ymprill arkihuoneen. Jossain kaukaisessa Pimeyden helmassa, Sulottaren ruumiissa Nyt sdekeh palaa Luen, Olen yksin ja luen Ilman sua oon kuin tuhkaa, Leijailen ja ajan tuhlaan, Itseni uhmaan. Luen, Olen yksin ja luen. Ilman sua oon kuin tuhkaa, Leijailen ja ajan tuhlaan, Itseni uhmaan. S kirjoitit kirjeen Salaa kaikilta muilta. Avasit tunteiden tulvan ja vannoit Totuuden silmien sineen. Vapaus ja ylpeyden vankeus Vaivaa vastaanottajaa. Aika kuluu ja sen henki Janoaa rakastajaa. Luen Olen yksin ja luen...