Malttamaton oon En taaskaan tyytynyt tän hetken nautintoon Mietin aina vaan, Kuinka löydän tien onneen suurempaan Miks niin mä tein? Ei anna vastausta siihen sydämein Siksi kai nyt jään Jälleen kulkemaan öiseen hämärään Tahdoin taikka en On ollut vanki tunteen hyökyaaltojen Nään niiden voimaan kallioiden uupuneen Niinkö mullekin käy tän jälkeen? Tahdoin taikka en Nyt tuuli ulvoo, sade iskee piiskaten Sen tiedän pisarat kun poskilleni jää Niin ei kyyneltä silloin toiset nää Etsin itseäni Ja leikin Ikarosta, lensin valoon päin Ja myö kohtalon Saman sain, mun siivet palaneet nyt on Miks niin mä teen? Ei anna vastausta siihen sydämein Siksi kai nyt jään Jälleen kulkemaan öiseen hämärään Tahdoin taikka en On ollut vanki tunteen hyökyaaltojen Nään niiden voimaan kallioiden uupuneen Niinkö mullekin käy taas jälleen? Tahdoin taikka en Nyt tuuli ulvoo, sade iskee piiskaten Sen tiedän pisarat kun poskilleni jää Niin ei kyyneltä silloin toiset nää Hetkeäkään Elämästä Pyyhkiä pois Kuitenkaan ei enää vois Malttamaton oon Taas salaa hiivin tunteitteni katsomoon Sieltä kuitenkin Ennen loppua jälleen karkasin Miksi niin mä tein? Ei anna vastausta siihen sydämein Siksi kai nyt jään Jälleen kulkemaan öiseen hämärään