Käy kerallain aamu aurinkoon.
Jää viereillein kun sade pilvet saa.
Liikaa lämpöäsi varmaan vereen sain, kun ero pienkikin on haikeaa.
Niin sua tarvitsen, sua mä kaipaan niin.
Sinun rakkautes saa minut pyörryksiin.
Sille mitään kuinka voin, en kauniimpaa nää.
En kauniimpaa nää, en kauniimpaa nää eessääni milloinkaan.
Turhaan kiertäisin mä maailman, sen tunnustan näin kun viimein sinut sain, olet mulle maailmain.
Sinuun luotan niin, sä näet sieluni syvyyksiin.
Käteen tartut, kun yksinäistä on.
Suuni peität suudelmiin.
Joskus mietin, kuinka sut löysinkään.
Jokin johdatus toi syliis lämpimään.
Sille mitään en mä voi, en kauniimpaa nää.
En kauniimpaa nää, en kauniimpaa nää eessääni milloinkaan.
Turhaan kiertäisin mä maailman, sen tunnustan näin kun viimein sinut sain, olet mulle maailmain.
Niin sua tarvitsen, sua mä kaipaan niin. Sinun rakkautes saa minut pyörryksiin.
Sille mitään kuinka voin
Kauniimpaa nää, en kauniimpaa nää kesääni milloinkaan.
Turhaan kiertäisin mä maailman, sen tunnustan näin kun viimein sinut sain, olet mulle maailmain.
Olet maailmain.
Kauniimpaa nää, en kauniimpaa nää kesääni milloinkaan.
Turhaan kiertäisin mä maailman, sen tunnustan näin kun viimein sinut sain, olet mulle maailmain.
Olet maailmain.
Kauniimpaa nää, en kauniimpaa nää kesääni milloinkaan.
Turhaan kiertäisin mä maailman, sen tunnustan näin kun viimein sinut sain, olet mulle maailmain.
Olet maailmain.