Ei sanaakaan kun varjot hiekalla huojuu Kun aamu rastaanlauluun nousee, ja tuoksuu Kun pieni perho siiven iskuistsa luopuu Kun kaksin lämpöön herätään On vielä viileänä maa, unen jälkeen Kun kanssas rantaveteen juoksen Ja tien teen Kun sydän uudistuu ja taas oudon tunteen Se aamun ajatuksiin tuo Teit maailmaan mun uudestaan Ja synnyin kanssas kulkemaan Sain hellyyden ja tunteet sen On rakkauden... Teit maailmaan mun uudestaan Ja synnyin kanssas kulkemaan Sain sydämen ja äänet sen On rakkauden Ei sanaakaan vain sydän hiljaista kieltään Saa meistä meihin siirtää lämpöistä mieltään Saa kaiken antaa sillä kaiken se tietää Se sinun on ja minuun jään Teit maailmaan mun uudestaan Ja synnyin kanssas kulkemaan Sain hellyyden ja tunteet sen On rakkauden Teit maailmaan mun uudestaan Ja synnyin kanssas kulkemaan Sain sydämen ja äänet sen On rakkauden Teit maailmaan mun uudestaan Ja synnyin kanssas kulkemaan Sain hellyyden ja tunteet sen On rakkauden