Totuuden torvisoittokunta talossa
Voi kaikkivoipa konkkaronkka ottaa lonkkaa
Koska juttu luistaa kitkatta vastahankaan saamatta aikaan
Piilopaikka kannattaa
Talossa ikkunat on teljettynä, ovenpielet peitettynä
Valo pyrkii pienistäkin, kaikki tukitaan
Kunnes lausuvat sen kuorossa mielipiteen muodossa
Totuuden jonka puolesta taistellaan
Naurunpuuska puhuriksi yltyy, nauru mielipuoliseksi
Onpa kaksimielisyys nyt yksimielistä
On itsevarmuus ilmeistä, sen jo näkee hilmeistä
Marttakerhon voittamaton kanta punnitaan
Joukkiossa veljeillään silmälaput silmillään
Kannanottoa tää sonnilauma kerjää
Joukkohysteria valloillaan, sonnilauma paikoillaan
Syteen ja saveen, kaikki tulkaa mukaan!
Konkkaronkka kantaa, ei kukaan saa uskaltaa
Kyseenalaistaa tai muuten horjuttaa
Yksimielisyyttä syyttä kukaan kyseenalaistaa
Vaikka syitä piisaakin ei ne sijaa saa
Yks kantaa muut murhataan kuulematta alkuunkaan
Poikkeava kanta roviolla tuomitaan
Sonnilauma vailla epäilystä, heikkouden hämmennystä
Totuuden muille takaraivoon tinttaa
Voi kunpa vois vain olla itsevarma
Eikä tarvis hakea turvaa
Eikä juosta muiden kanssa sinne jonne johtaa tää lauma
Jossa kaikki on kai paremmin
Olen joukon arvoinen
Ahtaat mielipiteenikin saa voimaa lähtee lentoon
Osoitan mieltä vaikkei siin oo mieltä
Mellastan poikkeamatta keskitieltä kultaiselta
Totuuden torvisoittokunta mua komppaa
Se joukkuehengen aikaan saa
? Askel kantaa, turvajoukko suojan antaa
Umpisokea sonnilauma uhkuu voimaa
Sonnilauman vauhti kiihtyy, maisemakin siinä vääristyy
Ei vauhdiltansa huomaa pysähtyy
Metsästystorvi huutaa, roviosta kulkusuuntaa
Soihtujoukon kärjessä kulkua uraa
Punaiset liekit silmissään, hahmotus ei ties missään
Näkyvyyttä huonosti jos laisinkaan
Voi kunpa vois vain olla itsevarma
Eikä tarvis hakea turvaa
Eikä juosta muiden kanssa sinne jonne johtaa tää lauma
Jossa kaikki on kai paremmin
Olen joukon arvoinen
Ahtaat mielipiteenikin saa voimaa lähtee lentoon
Osoitan mieltä vaikkei siin oo mieltä
Mellastan poikkeamatta keskitieltä kultaiselta
Totuuden torvisoittokunta mua komppaa
Se joukkuehengen aikaan saa
Saa muiden sanomaa omanaan lainaa
Koitan kyseenalaistaa, vaihtaa poikain kantaa
Saada aikaan edes epäilyksen häivän taikka puheensorinaa
Kuopii sonnilauma maata, nousee kannoilleen
Verta kaipaa laisinkaan, keskustelua ainoastaan
Päälleni sontaa, rataa, tulta, tappuraa lataa
Saan ansaitusti sonnilauman ivaa, silmää halveksivaa
Eivät tiedä, eivät haluakaan tietää
Huutavat kantansa jotta voi taas lähtee lentoon
Osoitan mieltä vaikkei siin oo mieltä
Mellastan poikkeamatta keskitieltä kultaiselta
Totuuden torvisoittokunta mua komppaa
Se joukkuehengen aikaan saa
Saa muiden sanomaa omanaan lainaa