Koko taivas on viiltävää lunta ja maa täynnä jäätyvää ihmiskuonaa
Ja kuolevat huutavat avukseen jumalaa kuolevan huutajan luomaa
Rinnoilla äitinsä lapsi näyttää kieltä vapahtajalleen
Kaduilla kastuu kun viimeiset ihmiset pelosta kusevat alleen
Ei edes tuhkaa mistä nousta ei mitään mihin nousisikaan
Ei edes tuhkaa mistä nousta ei mitään mihin nousisikaan
Vain kuolevan maailman hiljainen kirous
(Kuolevan maailman hiljainen kirous)
Kuolevan maailman hiljainen kirous
(Kuolevan maailman hiljainen kirous)
Nyt palavat nuotiot, rahat ja raamatut nousevat savuna ilmaan
Kun maailmaan heitetty lämmittää käsiään turhilla jumalillaan
Huutaen, itkien: mitä voin tehdä? Tahtoen maailman olevan ehjä
Kaikki on myöhäistä, mikään ei auta, jäätyköön iäksi ihmisen hauta
Ei edes tuhkaa mistä nousta ei mitään mihin nousisikaan
Ei edes tuhkaa mistä nousta ei mitään mihin nousisikaan
Vain kuolevan maailman hiljainen kirous
(Kuolevan maailman hiljainen kirous)
Kuolevan maailman hiljainen kirous
(Kuolevan maailman hiljainen kirous)
Ei mitään mihin nousta
Ei mitään mihin nousta
Ei mitään mihin nousta
Ei edes tuhkaa mistä nousta ei mitään mihin nousisikaan
Ei edes tuhkaa mistä nousta ei mitään mihin nousisikaan
Vain kuolevan maailman hiljainen kirous
(Kuolevan maailman hiljainen kirous)
Kuolevan maailman hiljainen kirous
(Kuolevan maailman hiljainen kirous)