Ja viimein ymmärsin sen Että minä en ole mitään Vain varjo jostain korkeammasta Siitä joka on todellista Sen ikuinen ääni on aina minua kutsunut Nimetön tarkoitus sydämessäni kun olin taivaalle ja sisinpääni katsonut Yritin etsiä tarkoitusta maailmalle, tuolle kutsulle Ja silloin Hän vastasi sydämessäni minulle Me luomme maailmaa ajatuksillamme Jokainen heti on mennyt, tuleva, ikuisuus ja nyt Pyrkimys, tahto ja ymmärrys tulla Hänen kaltaisekseen, täydelliseksi valoksi, elämän eliksiiriksi Ja mitä lähemmäksi minä tuota loistoa pääsen Sitä suuremmaksi sieluni sinfonia kasvaa Ääretön ja sanaton ymmärrys Maailmankaikkeuden täydellinen tarkoitus Taivas aukeaa, sieluni palaa Palaa valossasi ja syttyy loistamaan Minä kohoan kohti avaruuden kohtua Kaikkien maailman värein loistavaa temppeliä Kaikki paitsi totuus murenee pois Täydellinen ja ääretön sulautuu itseeni Minä kuolen, minä kuolen ja riemuitsen enemmän kuin koskaan ennen Sillä Mestari syntyy sisältäni Ja astuu sisään temppeliin