Kokka kyntää aaltoja, kohti toivon maisemaa Synkät vedet ylittää Lapset kelluvat, pinnan alle kurkottaa Meren syliin nukahtaa Astun sisään, tänne jään Murhehuoneen hämärään Ei valo raiskaa säteillään, varjoihin jään Varjona kärsimään Manner routainen, lumi kaiken peittelee Halla tappaa kyyneleet Silti ääni vaimea syvyyksistä kantautuu Kohti kädet ojentuu Astun sisään, tänne jään Murhehuoneen hämärään Ei valo raiskaa säteillään, varjoihin jään Varjona kärsimään Verta verestä, sääli kostosta Armo raivosta, itku itkusta Astun sisään, tänne jään Murhehuoneen hämärään Ei valo raiskaa säteillään, varjoihin jään Varjona kärsimään Astun sisään kärsimään Murhehuoneen hämärään Ehkä sarastuksen nään, matkani pää Täynnä toivoa säkenöivää