Uurnalehtoon alle kuusien Päätyi yksinäinen ihminen Pinei torppa jäi, kalaverkot limittäin Tietänyt ei muusta paljoa Eli niin kuin tahtoi onneaan Kun vain Ahti soi, Riemun torppaan toi Ylpeä päivistään oli yksinäinen mies, Onnen sirpaleita taskussaan Ylpeä itsestään oli yksinäinen mies, Ei rooliin tahtonut hän kuninkaan, vaan arjen sotilaan Uurnalehtoon saapui neitonen Kylmänkukan vieden isälleen Ei vuosiin nähneetkään, Nyt voi syyttää itseään Ylpeä päivistään oli yksinäinen mies, Onnen sirpaleita taskussaan Ylpeä itsestään oli yksinäinen mies, Ei rooliin tahtonut hän kuninkaan, vaan arjen sotilaan Ylpeä päivistään oli yksinäinen mies, Onnen sirpaleita taskussaan Ylpeä itsestään oli yksinäinen mies, Ei rooliin tahtonut hän kuninkaan, vaan arjen sotilaan