Taivas tummuu hiljalleen
Usva peittää pinnan veen
Kesä taakse jälleen jää
Vielä hetken se lämmittää
Väriloistoon kirkkaimpaan
Luonto pian taas puhkeaa
Päättyy aika auringon
Kaiken summa siinä on
Ajan virrassa kuljetaan
Kuin tuo joki uomassaan
Ainut mikä varmaa vain on
Suunta sen on muuttumaton
Miehet vaihtuu, mut' joki vaan
Väsy ei kai milloinkaan
Niin kuin pisara virrassa sen
Murheineen on ihminen
♪
Valo voittaa pimeyden
Taittuu selkä kaamoksen
Räystäät tippuu, sulaa jää
Luonto sykkii taas elämää
Tänne synnyin, tänne jään
Aika kun on painaa pää
Siihen asti taivallan
Nauran, itken ja rakastan
Ajan virrassa kuljetaan
Kuin tuo joki uomassaan
Ainut mikä varmaa vain on
Suunta sen on muuttumaton
Miehet vaihtuu, mut' joki vaan
Väsy ei kai milloinkaan
Niin kuin pisara virrassa sen
Murheineen on ihminen
Ajan virrassa kuljetaan
Kuin tuo joki uomassaan
Ainut mikä varmaa vain on
Suunta sen on muuttumaton
Miehet vaihtuu, mut' joki vaan
Väsy ei kai milloinkaan
Niin kuin pisara virrassa sen
Murheineen on ihminen