Kasvoilla piirteet joita en tunnista
Vanhentuneet huomaamatta
Jos voisin lentää pois
Syvältä silmät verstää
Hetken lapsi niissä välähtää
Jos voisin lentää pois
Miten vilauksessa vuodet kiitää voi
Vuodet kiitää, päivät matelee
Ja varjot tummenee
En ehkä koskaan kiinni saa
En yhtään suurta unelmaa
En ehkä koskaan saavukaan
En ihmemaahan, onnelaan
Kahvipöydällä tupakantumppeja
Ovella polveen asti laskuja
Jos voisin lentää pois
Keittiössä istuu kuolema
Istuu ja hörppii kahvia
Jos voisin lentää pois
Miten vilauksessa vuodet kiitää voi
Vuodet kiitää, päivät matelee
Ja varjot tummenee
En ehkä koskaan kiinni saa
En yhtään suurta unelmaa
En ehkä koskaan saavukaan
En ihmemaahan, onnelaan
En ehkä koskaan kiinni saa
En yhtään suurta unelmaa
En ehkä koskaan saavukaan
En ihmemaahan, onnelaan
On niin helppoo luovuttaa
Jos vain eteen tuijottaa
Kohti tietä vastaan nousevaa
Eikä tajua ollenkaan vilkaista olkansa taa
Kuinka kauas jo on tullutkaan
En ehkä koskaan kiinni saa
En yhtään suurta unelmaa
En ehkä koskaan saavukaan
En ihmemaahan, onnelaan
Mut en voi luovuttaa