Lauantaina eräänä kuu paistoi oli lämmintä Valomerkin jälkeen kotiin suuntasin Kiersin tutun korttelin puiston läpi oikaisin Avasin kauniin ruosteisehen portin Tuossa lepää Haapanen vieressä Jore Väänäsen Molemmat joivat hengen itseltään Kundit oli tuttuja kaukaa poikavuosilta Ensimmäisen kännin tarjos Jore bileissään Monta hyvää ystävää meiltä mullan alle jää Kovimmatkin niistä kasvaa katajaan Meidät kaikki vuorollaan täältä tullaan noutamaan vielä nautitaan kun on aikaa Kivi tää on Korhosen, Liisan vei kai pakkanen kun äijä jätti hankeen makaamaan Linnottautui kellariin turvautuen kivääriin, koiralla se saatiin viimein talttumaan Haudalla Marjaanan meidän kylän prinsessan, talvella tulppaaneita on Ei ollut rakkaus ikuinen mies lähti mukaan toisen, uusi alku on nyt aivan mahdoton Monta hyvää ystävää meiltä mullan alle jää Kovimmatkin niistä kasvaa katajaan Meidät kaikki vuorollaan täältä tullaan noutamaan vielä nautitaan kun on aikaa Monta hyvää ystävää meiltä mullan alle jää Kovimmatkin niistä kasvaa katajaan Meidät kaikki vuorollaan täältä tullaan noutamaan vielä nautitaan kun on aikaa Viimeisenä seisahdan omaan kiveen tuijotan, yksi kohta siinä täyttämätön on Mietin kuinka nopeaan elämä kulkeekaan Lopulta päätös kuitenkin on kohtalon