Olin nuorin Tuiran majakasta, katolta kaupungin Toppilan satamasta hyppäsin vaunuihin En tienny, et vie tie nii kauas, ku päätin astuu kehää Muut juo idän viinaa et paremmin näkisi Ne ei näe mitään enää En nähny loppuun mäkään, mutta tein itelle alun Nyt mun askel on nii terävä, et halkasen kadun Oon sulkenu ja avannu sadat tuhannet ovet Annan tekojeni kertoo, kuka oikeesti olen Oltiin nuorii Tuiran majakasta nuorii Oman pihan porukasta nuorii Katolta kaupungin Oltiin nuoria vihaisia miehiä Oltiin nuorii Toppilan satamasta nuorii Oman pihan porukasta nuorii Katolta kaupungin Oltiin nuoria vihaisia miehiä Aidat on matalii baaris puhua vakavii Et valtaa pitävät laitetaan tatamii, mut kel on komento? Helppo olla ihmiselle susi Paljon vaikeempaa keskellä susien ihmisolento Ennen oli silmät, jos ei ilmettä ole nuoren Vihaset miehet kasvo pienes piiris No, ääni vastaajas, no, ääni radiossa Nyt mun silmillä on ilme, nään Aavoja alavii, yleisöi palavii Värejä valavii, saan katsoo valoon päin Oltiin villei teinei maailmalla, taskus vaan satasii Nyt mul on vara sanoo näin Asenne on ase, jo Heikki sano niin Jos haluat jotain omaa, sitä ei kukaan tarjoile Onni on mukavin sohva, jolle et saa jäädä Paikat riittää vain harvoille Oltiin nuorii Tuiran majakasta nuorii Oman pihan porukasta nuorii Katolta kaupungin Oltiin nuoria vihaisia miehiä Oltiin nuorii Toppilan satamasta nuorii Oman pihan porukasta nuorii Katolta kaupungin Oltiin nuoria vihaisia miehiä