Olin nuorin Tuiran majakasta, katolta kaupungin
Toppilan satamasta hyppäsin vaunuihin
En tienny, et vie tie nii kauas, ku päätin astuu kehää
Muut juo idän viinaa et paremmin näkisi
Ne ei näe mitään enää
En nähny loppuun mäkään, mutta tein itelle alun
Nyt mun askel on nii terävä, et halkasen kadun
Oon sulkenu ja avannu sadat tuhannet ovet
Annan tekojeni kertoo, kuka oikeesti olen
Oltiin nuorii
Tuiran majakasta nuorii
Oman pihan porukasta nuorii
Katolta kaupungin
Oltiin nuoria vihaisia miehiä
Oltiin nuorii
Toppilan satamasta nuorii
Oman pihan porukasta nuorii
Katolta kaupungin
Oltiin nuoria vihaisia miehiä
Aidat on matalii baaris puhua vakavii
Et valtaa pitävät laitetaan tatamii, mut kel on komento?
Helppo olla ihmiselle susi
Paljon vaikeempaa keskellä susien ihmisolento
Ennen oli silmät, jos ei ilmettä ole nuoren
Vihaset miehet kasvo pienes piiris
No, ääni vastaajas, no, ääni radiossa
Nyt mun silmillä on ilme, nään
Aavoja alavii, yleisöi palavii
Värejä valavii, saan katsoo valoon päin
Oltiin villei teinei maailmalla, taskus vaan satasii
Nyt mul on vara sanoo näin
Asenne on ase, jo Heikki sano niin
Jos haluat jotain omaa, sitä ei kukaan tarjoile
Onni on mukavin sohva, jolle et saa jäädä
Paikat riittää vain harvoille
Oltiin nuorii
Tuiran majakasta nuorii
Oman pihan porukasta nuorii
Katolta kaupungin
Oltiin nuoria vihaisia miehiä
Oltiin nuorii
Toppilan satamasta nuorii
Oman pihan porukasta nuorii
Katolta kaupungin
Oltiin nuoria vihaisia miehiä