Käännyin pois tieltä joka joskus luokses vei On pölypilvet hälvenneet varrelta sen Jäi tuo naurusi kaikumaan pihoille Vain vanha tammi muistaa tuon sadun kultaisen Ja hetkeen sukeltaa sama ikävä uudestaan Se minut kietoo seittiinsä kokonaan Kylmä yö, hiipii hiljaa mun vuoteeseen, Ja kuuntelee mitä mahtuu ihmissydämeen Kylmä yö, hiipii hiljaa mun vuoteeseen, Pian uneen tuudittaa, siellä sinut nähdä saan. Elokuu oli lyhempi kuin uskoinkaan, Se sinut äänettömin siivin vei mukanaan, Ei täällä viherrä enää sinun läheisyys, Toivon että tulet ennen kuin taivas hämärtyy Ja hetkeen sukeltaa sama ikävä uudestaan, Se minut kietoo seittiinsä kokonaan. Kylmä yö, hiipii hiljaa mun vuoteeseen, Ja kuuntelee mitä mahtuu ihmissydämeen Kylmä yö, hiipii hiljaa mun vuoteeseen, Pian uneen tuudittaa, siellä sinut nähdä saan. Ja hetkeen sukeltaa sama ikävä uudestaan Se minut kietoo seittiinsä kokonaan Kylmä yö, hiipii hiljaa mun vuoteeseen, Ja kuuntelee mitä mahtuu ihmissydämeen Kylmä yö, hiipii hiljaa mun vuoteeseen, Pian uneen tuudittaa, siellä sinut nähdä saan.