Hämärä huone, paljon kasvoja Ihmisiä yksin toisten seurassa Ja minä olen yksin niin kuin olla voi Ajatukset rikki ja ruumis pahoin voi Pyydän toisen lasin, kun joku hälyttää Katseeni nostan ja sinut siinä nään Kysyt, kuinka voin nyt, mä olen yksinäin Ja miten aion elää tästä eteenpäin Kai mä vielä osaan katsoa eteeni Vaan onko hän parempi, joka saapui jälkeeni Voi, miksi mä loukkaan sua yhä näin Kas, rakkaus ja viha, ne nukkuu sylikkäin Kysyt: "Eikö voitais olla ystävät edelleen?" Ja savukkeesi sammutat suoraan mun sydämeen Ei meistä ystäviä voi tulla ikinä Me katsottiin samaan liekkiin liian läheltä Nyt silti sinut painan vasten rintaani Niin etten voisi nähdä syvälle silmiisi Oikeastaan olinkin jo lähdössä Ehkä nähdään Oikeastaan olinkin jo lähdössä Ehkä nähdään seuraavassa elämässä