Otan paperin ja alan kirjoittaa Kun se täyttyy, mä jatkan lattiaan Läpi yön loistaa lamppu pimeyteen Kun perhe heräilee laitan kahvin kiehumaan Sanot että tää on aivokemiaa Koitat laittaa mut sänkyyn nukkumaan Olkoon hulluutta taikka maniaa En tahdo lopettaa Anna mun nousta niin kuin paperilyhty tuuleen Ihan sama miksi muut mua luulee Älä vedä mua alas vielä Ei mun askel kulje siellä Anna paperilyhdyn lentää joukkoon tähtien Tätä kaikkee on vaikee selittää Joinain päivinä vaan hommat pelittää On kuin löytäisin päältä pilvien Satumaailman salaisen Anna mun nousta niin kuin paperilyhty tuuleen Ihan sama miksi muut mua luulee Älä vedä mua alas vielä Ei mun askel kulje siellä Anna paperilyhdyn lentää joukkoon tähtien Älä vedä mua alas vielä Ei mun askel kulje siellä Anna paperilyhdyn lentää joukkoon tähtien