Metsään on tullut jo syys Lohduton yön hämäryys Vaan hongat huokaillessaan Suojaavat kukkia maan Hongiston suojaan on jäänehet Pienoiset metsäorvokit nuo Syksy unhoitti laasta pois Yksinäin allapäin Saavun kukkien luo Poimin ne armaallein Anteeksi saan Tien onnellaan Tunnen taas löytänein Niin kesä saapuu jo uus Kukkien uus ihanuus Metsässä puut vihannoi Sunnuntain hääkellot soi Vierelläin ohjaan näin Kirkkohon morsion Metsäkukkia on Hällä morsiuskimpussaan Hymyillen, tietäen Katseet yhtyvät nyt Vain me tunnemme sen On matkan pää Liittomme tää Syy metsäkukkien