Vie sävel muiston niittyjen luo Niin palaa mieleen taas onnen aika tuo Taas puron muistan, ja loisteen auringon Taas niitty vihrein mun mielessäni on Vei sinun luokses tie niin huoleton Pois on jo niityt, vihreys kai Ei puro virtaa, pois päivän valo sai En enään koskaan kai löytää häntä voi Ken mulle kerran niin suuren ilon soi Yö niityt vihrein mä muistiksi loin On sadepilvet yllä niittyjen Ystäväni mistään kai löydän minä en Yön usvaan pois jo kaikki häviää Sydämeni lämmön talvi hyydyttää Jos on sydän lämmin riemunnassa soi Niin ehkä kertoo se toiveistani mun Jos vielä muistaa tuon niityn entisen Niin saavut jälleen kuin uni suloinen Taas kanssasi alkaa saan rakkauden