Huhtikuussa lämmin tuulinen yö Hankia haihduttaa ja kylmyyttä syö Nousen ikkunaan Unohdun katsomaan Jo lumi on poissa alta omenapuun Maiseman maalaa valo hopeisen kuun Avaan ikkunan Unohdun katsomaan Ja hämmästyn, on kevät taas Ja mun sydän lyö, tää tuulinen yö todistaa Olen elossa taas Oi kuutamoyö Ota mun kiitos ja vie sinne korkeuksiin, Mistä joku mua aina johdattaa Anna uskaltaa Sydän avoinna taivaltaa Jos ekyisinkin, tiedän löytäväni tien takaisin Viileys hiipii vielä huoneeseen Ikkunan suljen, hiljaa vuoteeseen meen Sun kasvoja unohdun katsomaan Ja hämmästyn, on kevät taas Ja mun sydän lyö, tää tuulinen yö todistaa Olen elossa taas Oi kuutamoyö Ota mun kiitos ja vie sinne korkeuksiin, Mistä joku mua aina johdattaa Anna uskaltaa Sydän avoinna taivaltaa Jos ekyisinkin, tiedän löytäväni tien takaisin Ja hämmästyn ja mun sydän lyö Olen elossa taas