On lahden suu ja koivupuu Ja järven rantamaa Ja koivupuussa lauloi kottarainen Niin yksinään ja mietteissään Mies sinne taivaltaa Hän torpanpoika lie ja nuorukainen Ja markan markkaakaan Ei ollut taskussaan Siel oli yksi rautanaula vainen Hän unelmoi kun tuuli soi Ja laine rantaan lyö Ois tässä oiva torpan paikka olla Nyt raivaamaan käy pihamaan ja Heti alkaa työn Hän takin riisuu kädentempaisulla Ja koivuun valkoiseen Lyö naulan takilleen Ja puuhaa kunnes ehtii ilta tulla Mä palajan ja rakennan Ja pihapuuksi jäät