Lähdit Pariisiin Ihastuit Piafiin Nuoruus viettelevä, suolainen Kai sinäkin tunsit sen Tunsitko kuin kuin minäkin Ehkä viini virtasi Kai palo elämän Sinutkin lävisti Mitä taakse jäi kun lähdettiin Liian nuorena monet hyvästeltiin Ja pian vuodet liian suurten uhrausten Vei sukupolven hiljaiseksi vaientaen Maailma kiehtova, kuohuva, kummallinen Jäi taakse vanha, tuttu, turvallinen Miks aika juuri sinut valitsi Se aina juoksee meitä vastaan Joskus antaa unohtaa Kun kerran laskee lastun virtaan Ei sitä koskaan enää kiinni saa Et ole täällä enää Vain kuvat mustavalkoiset Hapertunut kämmen Muiston haivenet Vaan ajatuksissani hymyilet Osa sinua elää minussa Ja se tuntuu kodilta Se tuntuu kodilta