Olen tottunut pimeään Jahtaan punaista kuuta Jotain uutta ja väkevää Joka pääni lävistää Olenko alusssa Olenko lopussa Tyhjä vai vajaa Aivan sama Olen tarponut talvesta Kevään ohitse kesään Ketään auringon Lapsista en jäänyt palvomaan Polulla pimeyteen Valo jo himmenee Ehkäpä tänään Tähän yoksi jään Oli valossa taivaan Oli tähtien tuike Ei kestänyt hämärää Ei olla yksinään Oli läheisyys Tuli etäisyys Joka kasvaa Kun valo katoaa Piiskaan itseni juoksuun Juovun huudoista tuulen Tunnen ruumiini muuntuvan Peto selkää silittää Tähän polttavaan ikävään Uuvun lauluuni pimeään Tältäkö tuntuu Tämä elämä uus Eikä jahti pääty aamuun Päivät seuraa toisiaan Sitoo kiinni Sut elämään Ei olen tottunut pimeään Jahtaan punaista kuuta Jotain uutta ja väkevää Joka pääni lävistää Olenko alussa Olenko lopussa Tyhjä vai vajaa Olenko alussa Olenko lopussa Tyhjä vai vajaa Aivan sama