Mua kaikissa maailman käänteissä käytettiin Mulle seitsemän ihmettä syötiksi näytettiin Minä kaikkia maailman mausteita maistelin Minä joukoissa seisoin ja joukoissa taistelin Olin nuori ja naivi ja vahva kuin voimamies Minä nautin kun kaikki mut tunsi ja kaikki ties Sinä komppasit vierellä, tahtia polviis löit Minä elin kuin päätön, sä mukanain elämöit Voi olla et ehtoo voitti Tai hetkeks mä hyydyin vain Voi olla että vanhuus koitti Silti seison jaloillain Voi olla etten aikaa kestä Jos aika ajoi ohitsein Vaan ei se elämästäin estä Jos hopeaa sain hiuksillein Kylmissä paikoissa kylminä aikoina kuljettiin Ulkopuolelle maailma murheineen suljettiin Oli kaikkea kyllin, vaan riittänyt sekään ei Meitä nuoruus ja hulluus kuin riivattu voima vei Yksi aamu sai viimein mun järkeni palaamaan Kun en pystynyt kurjuuttain toisiltain salaamaan Siihen loppui se leikki näin kaukana toisen tien Sinä jatkoit, nyt kummulles kukkia kimpun vien Voi olla et ehtoo voitti Tai hetkeks mä hyydyin vain Voi olla että vanhuus koitti Silti seison jaloillain Voi olla etten aikaa kestä Jos aika ajoi ohitsein Vaan ei se elämästäin estä Jos hopeaa sain hiuksillein ♪ Voi olla et ehtoo voitti Tai hetkeks mä hyydyin vain Voi olla että vanhuus koitti Silti seison jaloillain Voi olla etten aikaa kestä Jos aika ajoi ohitsein Vaan ei se elämästäin estä Jos hopeaa sain hiuksillein