Läpi kirkkomaan hän hiljaa kulki Kädessänsä pieni enkeli Äidin käteen kätensä hän sulki Liekin kynttilänsä hän sytytti Tutun hautakiven lyhdyn suojaan Öljykynttilän hän asetti Pieni sydän uskoo suureen luojaan Se illan tummuessa lohdutti Katso kuinka tuhat kyntiilää Valaisee näin illan pimeää Niinkuin pieni hento rukous Leijuu luojan luokse huokaus Joka liekki niin kuin ikkuna Taivaan kodista tuo valoa Liekin valo on kuin lohdutus Häviä ei koskaan rakkaus Kaikki muistot kaikki kultahetket Sydämmessänsä on tallella Muistaa vielä monet kainuut retket Mukana ne kulkee aarteena On taas aika kotiin päin nyt jatkaa Käsi jälleen äidin kädessä Enkelimme siunaa pientä matkaa Olet turva joka hetkessä Katso kuinka tuhat kynttilää Valaisee näin illan pimeää Niin kuin pieni hento rukous Leijuu luojan luokse huokaus Joka liekki niin kuin ikkuna Taivaan kodista tuo valoa Liekin valo on kuin lohdutus Häviä ei koskaan rakkaus Häviä ei koskaan rakkaus