Meistä jokainen, on nähnyt rakkauden. Yksinäisyys jättänyt ois Jäljet, joita pyyhkiä pois ei voi. Silti syöksytään, me suinpäin elämään. Kaikki meistä tietävät sen: Aika tää nyt ois jo vapauden. Hei! Me emme laske viiteen, Jotain kun tehtävä ois. Aah! Yhdessä kuumimpaan hiiteen, Mennään, jos muuta ei voi. Ei! En aio laskea viiteen, Olen niin malttamaton. Ei! Ei, en mä laske viiteen, Luonasi paikka nyt on, Sen tiedän, sen tiedän, sen tiedän... Tietämme kuljetaan me päivä kerrallaan Tahdon kiihkeästi mä näin Löytää huiput elämästäin. Niin on. Meistä yksikään ei karkuun juokse itseään. Nyt ja tässä hetkemme on, Meitä elämä oottaa rajaton. Hei! Me emme laske... Hei! Me emme laske... Suom. Raul Reiman