Mä tunnen sen, selässä sun katseen Mut jos käännyn tai hyppään Juoksen aamuun pidempään, en sua nää Sä voit kaataa mut hetkeksi Mut en voi leikkii sun mukanasi Tuu polttamaan sun Kielesi, sormesi, hihasi, silmäsi Jos aina annetaan lusikalla Lopulta ei oo enää eroa Onko ihminen vai koira Kun sä heitit mut seinään Luulitko että siihen jään Potkit taas uudestaan Mut kaksi on mullakin jalkaa Kun mä suutun, se ei oo enää leikin asia Et haluu kerätä lattialta niitä palasia Mä en oo sun koira Ja paras kosto on unohtaa Osaan olla kärsivällinen, tiedän näkyy saa Jos on hiljainen ja oon oppinut juoksemaan Niin paljon sua kovempaa Ahaa, ahaa Jos aina annetaan lusikalla Lopulta ei oo enää eroa Onko ihminen vai koira Jos aina ootetaan pahinta Lopulta mikään ei oo oikeeta Paras kosto on unohtaa Kun sä heitit mut seinään Luulitko että siihen jään Potkit taas uudestaan Mut kaksi on mullakin jalkaa Kun mä suutun, se ei oo enää leikin asia Et haluu kerätä lattialta niitä palasia Mä en oo sun koira Ja paras kosto on unohtaa Kun sä heitit mut seinään Luulitko että siihen jään Potkit taas uudestaan Mut kaksi on mullakin jalkaa Kun mä suutun, se ei oo enää leikin asia Et haluu kerätä lattialta niitä palasia Mä en oo sun koira Ja paras kosto on unohtaa