On kello puoli kymmenen illalla Tuijotan tyhjää seinää sohvalla Ei kai kukaan pysty kertomaan Miksi elämän pitää olla hankalaa Aina silloin kuin vähiten odottaa Kun aurinko menee nukkumaan Ja varjot saapuu piiloistaan Jos varmistimen uskaltaa vapauttaa Niin varjojen valtakuntaan portit aukeaa On taakka liian suuri hartioilla En suostu kantamaan sitä sovinnolla Lyhyt elämä liikaa väsyttää En jaksa pysyä hereillä Tämä muistuttaa jo helvettiä Kun aurinko menee nukkumaan Ja varjot saapuu piiloistaan Jos varmistimen uskaltaa vapauttaa Niin varjojen valtakuntaan portit aukeaa