Kalinka, Kalinka oot marjani mun Pikku terttusena kerran jo kohtasin sun Mut nuori ja kasvava marjanen vain Sinä silloin olit vielä mä ootella sain Kauas tietäni kuljin Muistos mieleeni suljin Päättäin sun kerran tulla poimimaan Kaiho syöntä hiiltää Pelko rintaa viiltää Sua tokko omakseni saanenkaan Nyt kertovat kypsäksi sun varttuneen Lailla mansikan sun kukkeutes tuon karttuneen Kalinka, Kalinka oot marjani mun Pikku terttusena kerran jo kohtasin sun Mut nuori ja kasvava marjanen vain Sinä silloin olit vielä mä ootella sain Vielä hetkinen vuota Vielä siihen sä luota Sun että saavun pian poimimaan Pitkän tien taas kuljen Syliin sinut suljen Sua ikiomakseni pyydän vaan Kalinka, Kalinka oi marjani mun Minä saanko omaksein heti poimia sun Kalinka, Kalinka oi marjani mun Minä saanko omaksein heti poimia sun