Muistan illan sen Niin ihanan ja hämyisen Kanssasi kun kuljin Katuviertä pitkin Sielun silmin nään Taas sinut pienen pörröpään Kanssasi kun kuljin Katuviertä pitkin Se ilta oli silloin Ilta vailla vertaa Se hetki mieleen muistuu Liian monta kertaa Mulle sanoit näin Sun kanssas kuljen ystäväin Tiemme vaikka viekin Katuviertä pitkin Kerran tullut et Vain sinä syyn kai tietänet Yksinäni kuljin Katuviertä pitkin Onni lyhyt on Vain odotus on loputon Sydämeni kulki Katuviertä pikin Nyt sydäntäin ei kaipuu kai Voi koskaan jättää Vaan murhe musta Tarjoo mulle kättään Hetken kestää vaan Kai kaikki kaunis päällä maan Missä kuljet armain Katuviertä pitkin Katuviertä pitkin