Ei oo enää aihetta lauluun
Eihän näitä biisejä tuu kuulee kukaan muu?
Näen kuinka huules liikkuu, mut en kuule puhettasi ollenkaan.
Ja mä sanon "mä en tiedä, mitä kuuluu enää tehdä"
Olen raajarikko kilpajuoksija.
Casanova, jonka päästä sarvet paistaa.
Tulen jalkojeni alla voin jo haistaa.
Hei, hei hei, hei hei.
Mut räkästiin tähän maailmaan kerta toisensa jälkeen häviämään.
En oo koskaan tuntenut sääliäkään sun kaltaista kohtaan, se on totta.
Ja mä huudan kohti taivasta "Isä meidän olet pelkkää kusetusta"
Miksi annat mun kärsiä maailmassa, missä kauneus ei ilmene ennen tuskaa?
Ja sä sanoit mulle "mene pois vielä, kun sä pystyt"
Ja sä sanoit mulle "mene pois vielä, kun sä voit"
Olen sylkenyt mereen ja toivonut saavani sen läikkymään.
En tiedä mitä olen oikein ajatellut, ei oo suunnitelma B: ään
En vaadi sulta ymmärrystä, enkä kaipaa sinun sääliäsi.
Se kuulemma sairautta on, näin äiti ainakin opetti.
Ja sä sanoit mulle "mene pois vielä, kun sä pystyt"
Ja sä sanoit mulle "mene pois vielä, kun sä voit"
Vietin kaksi päivää sillan alla.
Kaks ja puolivuotta porton viikkorahalla.
Olin minuutin onnellinen.
Oliko se minä, joka tuhosi kaiken?
Se tyttö oli mun.
Se tyttö oli mun.
Se tyttö oli mun.
Se tyttö oli mun.
Se tyttö oli mun.
Se tyttö oli mun.
Se tyttö oli mun elämäni nainen.
Dokasin ja mokasin, liian aikaisin mä ryynikuurinkin lopetin.
Lääkäri katsoo mua hieman kummissaan, kun kerroin olevani Englannin kuningas.
Ja mä tiedän, ja mä tiedän, ja mä tiedän ja mä tiedän, etten ole koskaan ollut niinkuin muut.
Tahdon vaan saada jumalat suuttuu.
Ei nistit, eikä kusipäät koskaan muutu.
Ja sä sanoit mulle "mene pois vielä, kun sä pystyt"
Ja sä sanoit mulle "mene pois vielä, kun sä voit"