Purppuravalossa On hengitys paksua kuin Sametti Sydämet levällään, toistensa ympäri Seinät siirtyvät, vaihtavat paikkaa Haukkovat haaveitaan Nuo juhlijat Kaikkien huulilla korulauseet, kohukatseet En aio jutella kellekään sanoilla Ei sitä kiinni saa, en aio haavoittaa Ilon perhosta Harha-askelista muodostuu tanssikuvio lattialle Olen varastanut kultakehän pääni päälle Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua En piittaa pilvistä jalkojen alla Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua Tuskin tunnen edes itseäni heijastuksesta ikkunassa Ne kirjovat verkkoaan Huhupuheesta Silmänlumeesta Säihkyvää seittiä, johon takerrun Mutta jos jotain selän takana puhutaankin En käänny sitä kuuntelemaan Kuulen kuinka juoru kulkee pimeässä Mut pidän suuni supussa Salaisuuksia täynnä Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua En piittaa pilvistä jalkojen alla Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua Tuskin tunnen edes itseäni heijastuksesta ikkunassa Aamulla se iskee pintaan niin kuin kuume Iholle Häpeä kuin nyrkki rintaan suoraan Sydämen keskelle Joku maalaa kasvoni ikoniin ja erehdykseni Kultareunuksiin Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua En piittaa pilvistä jalkojen alla Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua Tuskin tunnen edes itseäni Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua En piittaa pilvistä jalkojen alla Enkä pelkää mitään mitä voisi tapahtua Tuskin tunnen edes itseäni heijastuksesta ikkunassa