Pölyn peitossa tyttö istuu raunioilla Hameenhelmassa on sinisiä kukkia Kuka tekee tällaista Sil' on kyyneleet pitkin poskia Mä haluisin sen käteen hiljaa tarttua Miten vaikee on ymmärtää Ei ilman rauhaa oo rakkauttakaan Murhe äidin vie, köyhyys kodin tyhjentää Poika tarpeeton kulkee kohti pimeää Viha antaa voimia Sil' on kyyneleet pitkin poskia Mä haluisin sen käteen hiljaa tarttua Miten vaikee on ymmärtää Ei ilman rauhaa oo rakkauttakaan Ei ilman rauhaa oo rakkauttakaan On herroja, rouvia suuria Pitäishän kai niiden jotain tuntea Miten vaikee on ymmärtää Ei ilman rauhaa oo rakkauttakaan Ei ilman rauhaa oo rakkauttakaan