Havaitseks hajee
Ei enää jaksa lähtee hanee
Levollisuus levittäytyy päälle maaten panee
Kivilaattalattialla rakastunut ranka
Odottaa Kenen viereen isketään saveen
Se tuntuu korvien takana sulana metallina
Auki leikattuna
Kun kyllästynyt yhtyy yksinäisyyteen yhä uudelleen
Yhä suudellen sitä
Itsesiittonen individualismi
Itseriittosesti yksin
Pidetään itseäkin itsepäisesti itsestäänselvyytenä
Vaikka yhtenä ihmismassa liukus
Liikkus itse kasvottomanaki yhtenä
Ei oo niin vakavaa
Et lopulta peitetään lakanaan
Kun peitellään kuitenkin loputtomasti häiriöitä signaalissa
Siks kai yrität pyörittää lukita ees jotain
Kunnes kuolema kukittaa
Sanoit et toivottavasti me mennään saattohoitoon asti
Kavutessaan taksiin saatil horjuu hoidettavaksi
Ohut onni observoituvaksi
Ja ongelmia ohimoilla
Kylmän kalmalla lattialla
Yksin kaksin
Painutaan partikkeleiksi eikä pelätä
Ettei huomenna huomenta
Kaikki aina kuolemanvakavaa
Miks me edes jutellaan
Jutellaan
Ei kai se kuolema niin vakavaa oo
Tulee jos nyt tuleekaan
Kuka miettii tulevaa
Mä oon aina ollu sitä mieltä etten jaksa oikee pelätä
Eikä elää vaan mielessä toinen elämä
Oon liian väsyny miettimään että jos ei herätä
(Sanoit et toivottavasti)
(Mennään saattohoitoon asti)
(Mennään kunnes kuolema koittaa)
(Kuolema koittaa)
Sanoit et toivottavasti
Mennään saattohoitoon asti
Mennään kunnes kuolema koittaa, kuolema koittaa
Sanoit et toivottavasti
Mennään saattohoitoon asti
Mennään kunnes kuolema koittaa
Kuolema koittaa
Sanoit et toivottavasti
Me mennään saattohoitoon asti
Mennään kunnes kuolema koittaa
Kuolema koittaa