Virtaa joki yli nukahtaneen maan
Virtaa, laulaa jäätynyttä lauluaan
Ja kaislat huojuu talven aurinkoon
Sielut täällä eläneitten huokaa kuutamoon
♪
Tunnen tien, se on kuin tuttu unista
Jota kulkee, eikä sitä tietä kukaan tunnista
Raivo ääneen kahlittuna tilaisuutta odottaa
Pakahtunut kello muinoin murtunut
♪
Silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama
Silmien takana on kaukana kuin pilvien takana
Silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama
Silmien takana on kaukana kuin kuu
♪
Ei mitään ikävämpää näillä rantatörmillä
Kuin yksinäiset väittelyni kanssa hulluuden
Ja vuodet melun, kiihkon, kurjuuden
Ihmisten hahmot puusta leikatut
♪
Mistä kaikki sanat tulevat
Hetkestä hetkeen niin kuin lähde loputon
Kaikki palaa alkuunsa ja selitykset jää
Käärme kohmeen kangistama jäytää häntäänsä
♪
Silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama
Silmien takana on kaukana kuin pilvien takana
Silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama
Silmien takana on kaukana kuin pilvien takana
Silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama
Silmien takana on kaukana kuin pilvien takana
Silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama
Silmien takana on kaukana kuin kuu
Katkeaa minuus kuiva oksa, lehdetön
Näkee unta elämästään, kävelee ja kävelee
Kellot uinuu iltaan, ranta haipuu, puista pakenee
Vapauden lintu tunteeton