Kevät on valvottuja öitä
Kevät on turhan valoisia aamuja
Joita ei voi paeta ees sisällä.
Eikä sitä mikä liikkuu mielessä.
Kevät on vähän lämpimämpää ilmaa,
Joka harmaata lunta sulattaa.
Kaivaa esiin kaiken sen
Mitä ohimennen pois heitettiin.
Silloin kun kaikki oli oikein
Kun sä mua asemalla odotit.
Silloin kun meistä jäi jäljet
Ensilumen peittämään asfalttiin.
Katupölyä taas ilmaan
Jää päiväksi leijumaan.
Katupölyä taas nousee
Mun mieleni turruttaa
Tulis sade joka
Huuhtoisi kaupungin
Huuhtoisi muistotkin susta pois
Niin ehkä helpompi jatkaa ois.
Kevät on kipu joka tuntuu
Kun muistat menettäneen sen
Minkä jo luuli omakseen hetken
Kun luotti huomiseen
Ne huomaa jo kadonneen.
Kevät on jäätä joka hajoaa
Ei kanna enää vaan alta pois katoaa
Ja kun silloin putoaa
Niin kaiken muistaa.
Muistan kun kaikki oli oikein
Kun sä mua asemalla odotit
Muistan kun meistä jäi jäljet
Ensilumen peittämään asfalttiin.
Katupölyä taas ilmaan
Jää päiväksi leijumaan.
Katupölyä taas nousee
Mun mieleni turruttaa
Tulis sade joka
Huuhtoisi kaupungin
Huuhtoisi muistotkin susta pois
Niin ehkä helpompi jatkaa ois.
Niin kauan kuin kevättä kestää
Niin kauan kuin sydäntä pistää
Ja et tule minua vastaan
Niin kauan kuin kevättä kestää
Niin kauan kuin sydäntä pistää
Mun pitää jaksaa
Katupölyä taas ilmaan
Jää päiväksi leijumaan.
Katupölyä taas nousee
Mun mieleni turruttaa
Tulis sade joka
Huuhtoisi kaupungin
Huuhtoisi muistotkin susta pois
Niin ehkä helpompi jatkaa ois.
Katupölyä taas ilmaan
Jää päiväksi leijumaan.
Katupölyä taas nousee
Mun mieleni turruttaa
Tulis sade joka
Huuhtoisi kaupungin
Huuhtoisi muistotkin susta pois
Niin ehkä helpompi jatkaa ois.