Ammoisen päivän raunioilla Ryömii kansa riutunut Sen murtuneilla reunahilla Meitä katson ja häpeän Vainko taivaamme liekki valaisee Meitä täällä kadossa Eksyneiden kurjassa talossa ♪ Vieläkö jaksaa tuo liekkimme nousta Lyödä halki aikojen Ja hirttää harhan paimenen ♪ Synnin peiton alla Karuimmalla kukkulalla Täällä itkette tulevaa Viimeisellä aterialla Eloanne säälimällä Vain juoksette kohti kuolemaa Tämäkö muka on Elomme ainohon totuus Oi, Ukko, ilmojen herra Mahtisi vielä näytä Ja hautaa tuo hengen surma Näiden eksyneiden turma ♪ Jo nousen polviltani Ja tunnen ruumiini Jo avaan silmäni Ja maistan vereni Tänne sateeseen Aina sieluni palaa Vain maahan voin koskaan Henkeni valaa