Takana kaukaisten metsien
Asuu mies supisuomalainen
Velvollisuutensa tämä jätkä hoitaa
Tinkimättä maatansa palvellen
Omin käsin talonsa pystytti hän
Mistä tilkun maata irti vain sai
Perheellensä turvallisuutta hän loi
Tottakai
Tiirikat ja pamput kun rahoja kähmii
Ja kuutamossa niitä tallettelee
Meidän jätkä hissukseensa nappulaa säästää
Ja lainaansa nurkumatta lyhentelee
Rehellisyyden hän isältään sai
äidiltänsä oikeudenmukaisuuden
Nää asiat suuret hän lapsilleen myös opettaa
Kun kerran kuussa kaupunkiin hän matkustaa
Silloin kärpässarjalaiset tosimiehen nähdä saa
Hän on kuin kiskonpätkä
Taipumaton
Hän on vain kunnon jätkä
Lahjomaton
Joka sään hävittäjä satoi tai paistoi
Järkäle horjumaton
Hän on kuin kiskonpätkä murtumaton
Vaikka verokarhukin ahdistaa
Ja ahneesti lippua liehottaa
Onhan jätkä kontion oikeankin
Paljain käsin pistänyt kyljelleen
Rehellisyyden hän isältään sai
äidiltänsä oikeudenmukaisuuden
Nää asiat suuret hän lapsilleen myös opettaa
Kun kerran kuussa kaupunkiin hän matkustaa
Silloin kärpässarjalaiset tosimiehen nähdä saa
Hän on kuin kiskonpätkä
Taipumaton
Hän on vain kunnon jätkä
Lahjomaton
Joka sään hävittäjä satoi tai paistoi
Järkäle horjumaton
Hän on kuin kiskonpätkä murtumaton
Hän on kuin kiskonpätkä
Taipumaton
Hän on vain kunnon jätkä
Lahjomaton
Joka sään hävittäjä satoi tai paistoi
Järkäle horjumaton
Hän on kuin kiskonpätkä murtumaton
Hän on kuin kiskonpätkä
Taipumaton
Hän on vain kunnon jätkä
Lahjomaton
Joka sään hävittäjä satoi tai paistoi
Järkäle horjumaton
Hän on kuin kiskonpätkä murtumaton