Taas kurkiaurat lentää etelään Kuurassa pellot, jäätyy maa Kaappikellon tahtiin sydän tikittää Talvi tekee tuloaan On siitä vuosi, sä lähdit, minä jäin Nimettömän sormus susta muistuttaa Vaikka parran ajaa, vaikka yltä tuijottaa Ikävää ei pysty irrottaa Vuodenajat, päivän viimeisen Käy läpi yksin ihminen Ei kuole rakkaus, vaan muuttaa muotoaan Ja suru paikan saa Piirongin päältä mua katsot hymyillen Saat huomiseen mut luottamaan Mä sormestani otan irti sormuksen Ja kuvas viereen laitan sen Vuodenajat, päivän viimeisen Käy läpi yksin ihminen Ei kuole rakkaus, vaan muuttaa muotoaan Ja suru paikan saa ♪ Vuodenajat, päivän viimeisen Käy läpi yksin ihminen Ei kuole rakkaus, vaan muuttaa muotoaan Ja suru paikan saa Vuodenajat, päivän viimeisen Käy läpi yksin ihminen Ei kuole rakkaus, vaan muuttaa muotoaan Kun suru paikan saa