Kaunissaareen johtaa
Väylä karikkoinen
Ehkä joskus vielä sinne
Löytää voinen
Vaikka olinkin mä
Melkein palleroinen
Kerran sieltä lähtiessäin
Kulkemaan
Kerran hyvästit mä
Saarelleni heitin
Reippaan hymyn
Taakse kyyneleeni peitin
Voinko koskaan
Enää kotiin löytää reitin
Aivan varmaan
Sen mä muistan ainiaan
Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistelen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen
Siellä kuinka pitkälle
Vain katse kantaa
Näkyy merta vaan ja sitten taivaanrantaa
Nyt jo arvon sille osaisin
Mä antaa
Koska kulkeissani muuta
Nähdä sain
Nähdä sain mä kivikaupungit
Nuo suuret
Niiden asuttajat,
Joilta puuttuu juuret
Kuullut olen kaikki kirot,
Katkeruudet
Siksi saarelleni kaipaan
Aina vain
Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistelen
Milloin saan mä sulta
Suukon suolaisen
Moni nainen mua
Kutsui hymyhuulin
Menin mukaan, sitä
Lämmoksi kun luulin
Rahat pois, ja jälkeeni
Vain naurun kuulin
Silloin saarityttöäni muistelin
Olen kyllästynyt kivikyliin aivan
Ne on tienoita vain
Murheen sekä vaivan
Heti kun vain näen
Lähtövalmiin laivan
Kotisaarelleni palaan takaisin
Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistelen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen