En voinut en, kieltää lentoa/ Sulle ei paikkaasi niin vaan kerrota/ En haluu en, haaviin perhosta/ Luotan siihe et sut tapaan, jos oot samaan suuntaan menossa/ Jos sä pidät musta ei mun tarvi pitää kii susta/ Tuut ja meet kuten haluut, liiku mihi kiiruhdat/ Vaikka sua vilkuillaan, eihä se o miinuskaan/ Katoit jäbää kerra ja mun sukka muuttu niin mustaks/ Mut mult ei puutu luottamusta/ Pidät huolta musta ja samalla kuoppaat tuskaa/ Ja harmeja, niitä pitääki karsia/ Siihe helpoin tapa on hetki pieni sun käsivarsilla/ Kunnes aika lentää taas, mennä eri reittejä/ Se jolla ollu vuodest kaheksaseittemä/ Täst ei tulis mitää ellen kulkis omaa rataani/ Täst ei tulis mitää ellen tuntis oloo vapaaksi/ Kahleitta, palaamiseen on hyvä syy/ Yhä vajavainen mut nainen silti mut hyväksyt/ Eikä tähä sovi paremmin mikään riimi/ Ku et luotan et sä lennät kotii ilman et mä pidän kiinni/ Anna mennä tee se mitä on tehtävä/ Mut jos sä pois lähdet en takaa et pysyn ehjänä/ Mikä mä oisin estämää, jos ei tätä oliskaa tehtyy kestämää/ Jos sun on mentävä ni sun on mentävä/ Ehkäpä parast jos kummatki äänensä korottaa/ Enkä mä voi tehä hetkeen muuta ku odottaa/ Jos ilmestyisit oven taa, sä voit tulla iha millo vaa/ Ei yhtää välii monelta, katon sängystä ovee/ Ja mietin koputa koputa jo, joka sekka syvemmälle vajoon/ En saa niskast otetta, kirjotan tän sulle aamupalan ohella/ Istun koneella, heräsin äske, aamukolmelta/ Ja tälläst tää on ollu, juu/ Kerro sää mite sul menee, ootsä jo tavannu jonku muun/ Onhan taivaal lintui niinku meressä on kalaa/ Lopetan näihin kolmeen sanaa, sä oot vapaa/ Vaik varsinaist tarkotust ei kai oo/ Mul on määränpäänä ettei pää hajoo/ Elän enkä luo enempää kaaost ku/ Käynti täällä tää elämä vaa o/ Pidän kii mistä pystyn/ En haluu loistavaa vangita lyhtyyn/ Ku se vilkku ja liikku nii vilkkaasti/ Nii loistavan kirkkaasti/