On kesäyö ja puidenholveissa Tuuli kun soi. Yksi vain kutsun sen Kuulla voi. On kesäyö ja valkohuntuinen Neitonen tuo. Tanssimaan, noudetaan Vaahteran luo. Keskikesän valssiin Kun kutsun hän kuuli. Luuli, että kaipuu pian pois kaikkoaa. Usvan unen peittona pyydä tuuli Vierellään aamusta kasteinen maa. On kesäyö ja valkohuntuinen Neitonen tuo. Tanssimaan, noudetaan Vaahteran luo. On kesäyö ja tuuli viileä Vieraana käy. Yhtä ei vierellään Vielä näy. On kesäyö ja surun suudelman Tuulelta saa. Yksin hän, joka ei Saa rakastaa. Lammen peilityyneen Niin kuultavaan pintaan. Heijastusta rakkaan Ei milloinkaan jää. Aamu joka ainoa Jättää vain rintaan Kaipuun, joka koskaan ei Voi hellittää. On kesäyö ja tuuli viileä vieraana käy Yhtä ei vieläkään vierellään näy.