Mikä huumaava hetki, kun sun äänesi kuulla sain Pilvet päätäni väisti. Liekkö taivaita hipoi kai Mutta kaikki, mitä meistä jaksoin odottaa loppuu pyytämättä aikanaan Kesä päättyi ja lähdit kaupungin valon taa Hymyilemään sait Sanoit ettet pelkää Sillä meidän aika koittaa vielä Tää on hetken este vain ja mietin Miksen sinun mukaan mä lähtenyt silloin vain Jäi niin pienestä kiinni se kaikki mikä kaduttaa Miten kauan mä oottaa saan Kului tiistai ja toinen, hetki hetkeltä kaduttaa Ja mä astuin kyytiin junan luoksesi saapuvan Enkä ehtinyt mä oveen edes koputtaa kun sut ikkunasi takaa näin Täysin vieraat huulet sinun huulia koskettaa Vaikka sinut näin Hymyilevän vielä Silti istun täällä asemalla, jolle ei saavu enää junaakaan ja mietin Miksen sinun mukaan mä lähtenyt silloin vain Miten helppo on sääliin itsensä upottaa Joka piinaava hetki, kun muistan sinun olevan Mietin missä sä oot, mitä mahtaa sulle kuulua Joku toinen on hetkeni vain