Taakan valtaisan harteillaan kantaa Sitä suostu ei jakamaan Hampaat irvessä kaikkensa antaa Kaatuu ennen kuin luovuttaa! Vimma sisäinen eteenpäin piiskaa, Oman onnensa takomaan Esteet, vastukset edestään liiskaa Hajottaa minkä rakentaa Järki vankina vimmaisen lihan, Käytön puutteesta sumenee Ihmisyys alla inhon ja vihan Maassa ryömien matelee Vallan viinillä maljansa täyttää Siitä juopuen hallitsee Peto sisällään luonteensa näyttää Heikon tieltänsä raatelee Suustaan kiitosta harvoin saa kuulla Käsi auttanut katkaistaan Tänään ylväänä jalustalle astuu Kasvaa itsensä kruunaten Minä määrään ja muille jää vastuu Se on puhetta jumalten Epätoivoaan suostu ei näyttää Pelot voimaksi valjastaa Mitään keinoa kaihda ei käyttää, Joilla halutun saavuttaa Nälkä ahneen vain syödessä kasvaa Kateus päätänsä kohottaa Veli kääntyy taas veljeään vastaan Mitään suostu ei oppimaan